Alakylä
Kylä Kittilässä- Village in Kittilä
 
 
 
 

Alakylän Kalastuskunta

 

 

 


Lohen soutua  

 

 

 

 

 

 

 

 

 Taulu: Seppo Seipiharju

 

 

Aikakausi, kun joessa vielä oli lohta, elää alakyläisten muistoissa.  Kemijoki ja Ounasjoki olivat ennen vuotta 1948 rakennettua Isohaaran voimalaitosta Euroopan parhaita lohijokia. Ounasjoen latvavesille  oli  nousulohi matkannut kutemaan  vuosisatojen ajan Juhannuksen aluspäivistä lähtien  aina Jaakon päivään asti. Alakyläläiset muistavat vieläkin tarinoita lohesta: Esko Heliste muisteli elokuussa 2013, kuinka "tyynenä kesäiltana  ollessa veneellä Ylisuvannolla, kun iski airolla veneen laitaan, saattoi nähdä kolmekin lohta hyppäävän yhtäaikaa ilmaan!" Joki kuhisi lohta. Kerttu Seipiharju kertoi, kuinka pikkutyttönä " näki isänsä tulevan joelta, sylissään jotain painavaa, joka näytti tukilta. Se oli valtava lohi, 35kg". Viljo Neitiniemi on kertonut  -30-luvulla olleensa veneellä kalastamassa " näkyi veneen vieressä niin suuri lohi, että siima piti kerätä äkkiä veneeseen, että lohi ei vain nappaisi, se olisi  vienyt  kalamiehenkin mukanaan".  

Oiva Honkanen kirjoitti 4.9.2013 Kittilä-lehden Erätarinat-sarjassa Inapyynnistä ja lohen isoverkkopyynnistä Ounasjoella, lue tästä 

Alakyläläinen Vene-Aapo kirjoittaa päiväkirjassaan "Aikain Muistoja" lohisaaliista elokuussa 1856: "lohia on saatu heitola mie sain Ala Karisa 18 parhaana yönä", mutta 1869 heinäkuussa: " Lohia saahan vähän. Pavot alhala ei saa olla kiini. Se on väylä viimeinki päätetty auki ia kemiläisten väki valta on nyt toki viimen lopula". Väylän avattua ruvetaankin saamaan lohia, mutta otetaan niitä säälimättä: "Kutu Lohia ovat taas pyytäneet kovasti ei kuunela lakia...Kutu lohet on täälä perin hävitetty...lohia on tähän asti saatu hyvin ia Kaukosessa 500-600 sataa (29.6.1873) Mutta 1886 "Lohia ei nyt taija olla ollenkaan", ja 1893: "lohia vähin saahan", siteeraa Samuli Paulaharju  Vene-Aapon päiväkirjaa teoksessaan Wanhaa Lappia ja Peräpohjaa,  WSOY, 1923 s.41. Keskustelu ei paljon poikkea Lapin Kansan lohikeskustelusta kesällä 2013! 

Lohesta on riidelty  vuosisatojen ajan vähintään kerran sukupolvessa kuninkaan käräjille asti johtuen nautintavesien rajaselkkauksista, kirjoittaa Kustaa Vilkuna kirjassaan (Lohi.Otava 1974) Toisaalta lohen patopyynti, padon rakentaminen, vartoiminen sekä purku, vaativat kyläläisten yhteistoimintaa.

Lohisaaliita on  verottanut aikojen kuluessa sekä kirkko että kuningas.  1900-luvun alusta  lähtien  puunjalostusteollisuus, sahanomistajat, jotka tarvitsivat  joen puiden uittoon, oli pahasti ristiriidassa lohenpyynnin kanssa. Kemiyhtiö, Lauttausyhdistys ja lopulta valtio  alkoi vuokrata kalastusoikeuksia  omilla ehdoillaan kalastuskunnille, joista tuli kalavesiensä vuokralaisia. Vuodesta 1920 lähtien uitto vapautui kaikista lohen pyyntiin liittyvistä aikarajoituksista ja  patopyynti kävi mahdottomaksi.

Vuonna 1939 aloitettin kalavesien hoidon järjestelyt Jakokunnan vesialueilla,  kalanpoikasten istutus tuomalla Kaihualta siian poikasia Ounasjokeen.  Myös rapuja on istutettu Ounasjokeen laskevien purojen suistoihin 40-luvulla.

Ounasjoki on suojeltu erityislailla vuonna 1983.

 

 

Kalastusta ounasjoella
 Taulu: Mauno Ala
 
 
 
 
Sivujen sisällöstä ja päivityksestä vastaavat kyläyhdistykset tai kylien toimijat. Kylän www-sivut on tuotettu Kittilän kylähankkeen aikana. Lisätietoja www.kideve.fi.